keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Feel free

 Tämä on niin tyypillistä. 
Aina kun mulla olisi innostusta ja energiaa urheilla ja liikkua ylipäätään, tulen sairaaksi. Joulun jälkeen oli hyvä vauhti päällä mutta helmikuussa tuli noidannuoli. Sen jälkeen kesti kauan taas saada treenirytmi päälle, joka rymisten romahti alas kun tuli tuo korvatulehdus ja flunssa. Nyt kun olen parantunut niin laiskotuttaa niin maan perkeleesti! 
Miten sitä taas saisi hieman nopeammin kiinni liikunnanilosta kun se jossain tuolla kytee anyway?

Kysyin itse ja vastaan itse! No uusilla urheilukamppeilla! 
Olen välineurheilija henkeen ja vereen. Kyllähän sen kaikki tietää että lenkki kulkee parhaiten liloissa värikkäissä lenkkareissa ja vaaleanpunaiset kuulokkeet korvilla ;) 
Nämä multa ennestään löytyykin, tarvitsin vain urheilupaidan/topin vanhan hukkaan joutuneen (minne??) tilalle. Top Sportissa oli Helly Hansenin urheilu t-paidat alle kympillä niin kävin ohimennessä noutamassa pinkin yksilön itselleni :) Lippis tuli myös tarpeeseen, pipokelit kun alkaa olla ohitse mutta avopäinkään ei ihan tarkene (ja hiukset menee sekasin haha)... Lippis on adidaksen, aika obvious.






-Eerika

tiistai 15. huhtikuuta 2014

15.4

Meillä on tänään poikaystävän kanssa kolmas vuosipäivä! Kauheaa ajatella miten nopeasti aika menee. Välillä tuntuu että ensitapaamisesta on aikaa ikuisuus, välillä sitä ajattelee kuin eilistä päivää. Onneksi muistot säilyy ja niitä kertyy lisää joka hetki.
Kolme vuotta on tosi lyhyt aika koko elämässä, mutta tähän mennessä se on ollut koko mun aikuisikä. Tavattiin 15.4.2011, keväänä ennen yo-juhlia. Oltiin molemmat vasta 18-vuotiaita, kauheeta! Se kesä oli kyllä ikimuistoisin mun elämässä, käytiin ulkomailla toukokuussa perheen kanssa, oli yo-juhlat ja ihana suhteen alkuhuuma koko kesän. Toki suhde on vahvistunut ja rakkaus muuttanut muotoaan, se kuuluu asiaan ja on täysin luonnollista, vaikka kieltämättä sitä kesää joskus kaiholla miettiikin. 
Olen onnekas kun mulla on mies joka tekee mut onnelliseksi 


Lana del Rey

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Sick of being sick.

Nämä kuvat kuvaavat mun viikkoa varsin elävästi. Kipeä olen ollut potenssiin kymmenen, tylsää on ollut potenssiin sata ja herkuteltua on tullut lievästi sanottuna potenssiin tuhat.
Mikään ei oikein maistu kunnolla paitsi kaikki epäterveellinen joten olen panostanut siihen, koska 
girl's gotta eat.
Suurin ongelmani on kaiken kivunlievityksen ohella ollut se että mitä tv-sarjaa haluaisin katsoa. Välillä on ollut hirveän ristiriitaisia tunteita kun tekisi mieli katsoa iloista Serranon perhettä, välillä vaipua Täydellisten naisten juonikkaaseen maailmaan. First world problems.
Jos ihan oikeasti unohdetaan sarkasmi ja muu hauska, niin onhan tämä ollut tympeä viikko ja ärsyttää olla töistä pois kun sielläkin olisi ollut hauskoja tapahtumia, mutta on ollut ihan hyvä pysähtyä ja levätä. Olen sitä mieltä että on helpompi sairastaa kunnolla tauti pois kun lähteä riekkuman puolikuolleena töihin sillä se monesti vaan pitkittää sairauskierrettä. Onneksi veli on ollut lukulomalla ja iskäkin kipeänä niin ei ole yksin tarvinnut tylsistyä :)
Äiti toi hullareilta mukavia tuliaisia, mm. leggingsit ja suukkoja, ne piristivät hieman :)
Ja irtokarkkipussit on nykyään paljon söpömmälä kuosilla varustettuja :) 
Ps. mulla menee hermo tuohon karkkipeliin (oon niin koukussa).










keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Soon to be Van Gogh!

Olen suunnitellut tänä päivänä miten voisin mahdollisimman kivuttomasti poistaa kivuliaan kipeät korvani ja tullut siihen tulokseen että Vincent Van Goghien tekeminen vain pahentaisi olotilaani. Täällä kärsitään siis taas kerran jostain korva/nielu/muu-paska-ruumiinosa -ongelmista. Lääkärisetäkään ei oikein yllättäen osannut sanoa juuta eikä jaata, enkä edes viitsi aloittaa siitä kuinka mahdollista tai mahdotonta terveyskeskukseen on saada aikaa. Hohh. Missasin myös Hullut Päivät, buu! 

Nyt kuitenkin iloisempiin aiheisiin niin jospa itsekkin unohtaisin jyskyttävän tunteen korvieni välissä ja alati kasvavan kyllästymisen kurkkuongelmia kohtaan.
Näin viime viikonloppuna piiiiitkästä aikaa yhtä parhaista ystävistäni ja oli niin ihana nähdä! Jutut jatkuivat siitä mihin olivat jääneet ja tunsin taas kuinka mukava on jutella ihmisen kanssa joka ymmärtää puolesta sanasta mitä aijot sanoa :) Kävimme shoppailemassa ja kahvilla Oululaisessa Bisketissä. 
Päätin nyt siirtää sen päättärimekon oston toukokuulle kun olen enemmän varoissani (in my dreams) joten annoin itselleni luvan ostaa nyt jotain pientä piristystä, aavistin varmana että tulen kipeäksi, haha!

En olekkaan pitkään aikaan käynyt shoppailemassa shoppailemassa, sillai oikeesti. Ensinnäkään kun ei poikaystävän kanssa voi shoppailla, se ei tajua koko konseptia. Ensimmäiseen kauppaan sisälle astuessa se sanoo että: "Älä sitte kato jokaista vaatetta", halooo sehän se idea on jos ei etsi mitään erityistä että katsoo jokaista jos löytyisi joku erityinen!? Miehet. Ja toisekeen, vietän päivittäin kuusi tuntia kaupassa joten sen jälkeen välttelen kaikkia paikkoja joissa kassakone kilahtelee ja kuittikoneet raksuttaa. Tiiättekö kun lastenhoitaja ei kestä vapaa-ajalla kuulla vauvojen itkua, sama asia. Nyt kuitenkin shoppaillessa oli tosi kivaa ja oli virkistävää vähän kurkkia kevään/kesän trendejä ja valkkailla mieluisia pikkujuttuja sieltä täältä, vähän kuin ispiraationa. Oli myös pakko tuhlata joihinkin ei-niin-mieluisiin asioihin, jotka vaan on pakko ostaa, kuten meikit. Ne on niin rasittavan kalliita ja ripsaritkin kuivuu tyyliin kuukaudessa.

Tässä kuitenkin kuvia mun sairaasta naamasta, sekä sairaan kivoista ostoksista!
Mekko on H&M:stä, paita Seppälästä ja ripsari Ginasta :)


Nää kuvat oli muuten niin värittömiä, pakko olla jotain vaaleanpunaista ;) Tyyny on mummun tekemä.













En oo kyllä ihan näin kalmankalpea oikeesti (mutta ei se kaukanakaan oo) haha! Huomaa kuinka jotkut valotusten/kontrastien muutokset tuo esille punapigmenttiä mun hiuksissa...




Hauskaa viikon jatkoa!